Kesäkuvia

Heinäkuun alussa otin Indin, Kenin ja kameran mukaani ulkoilemaan tarkoituksena ottaa kauniita kesäkuvia lemmikeistä. Hommahan onnistui mainiosti. Kuvia tuli napsittua reilu 300 kappaletta. Vaikeinta onkin ollut kuvien karsinta. Vielä en ole onnistunut pienentämään lukua alle 200, mutta työskentely jatkukoon. Olkaapa hyvä! ^_^

Neidit ensin. =)

"Haista kukkanen!" =)

                                                                           Jostain syystä minä vain pidän tästä kuvasta.

 Yhteiskuvat.

 Lopuksi vielä komian pojan hassun hauskat kuvat.

                                                                              "Smile!"

 Eläinkuvien lisäksi yritin saada muutaman kunnollisen laukauksen parvekkeestani. Parveke kuviin en ole erityisen tyytyväinen. Mielestäni niistä ei välity parvekkeen rentouttava olemus kunnolla. Haluan kuitenkin jakaa muutaman parveke kuvan kanssanne.

Mustikassa

Käytiin tänään Kenin kanssa mustikassa lähi metsässä. Mukaan reissulle otin laukun ja neljä paakstinrasiaa. Päästyämme sopivalle paikalle metsässä, otin yhden purkeista ja laitoin laukun roikkumaan katajan oksasta. Alkaessani poimia mustikoita, päästin irti Kenin hihnasta ja annoin sen vaellella vapaasti. Eipä tuo kovin paljon liikuskellut. Kempula pysytteli lähettyvillä syöden marjoja suoraan varvuista. Aikansa herkuteltuaan se pisti maaten varvikkoon. Kenin laiskuus johtui varmaan kuumuudesta. Minullakin alkoi oikein hiki virrata marjoja keräillessäni.

Toisin oli eilen. Silloinkin olimme Kenun kanssa marjassa. Tosin emme yksin. Mukanamme oli äitini hoitolapsineen. Eilen Keni laidunsi ihan tosissaan. Ei sitä muuksi voi kutsua. Keni liikkui hiljakseen mustikoita ja heinää syöden melkein kahden tunnin ajan, jolloin me muut keräilimme marjoja. Saaliimme olikin aikamoinen, vai mitä? =)

Myöskin tänään oli ihan mukavasti kotiin viemisiä. Sain kaikki neljä pakastinpurkkia täyteen mustikoita noin kolmessa tunnnissa.

Kenin kanssa on kyllä eri kivaa olla marjassa. Se on oikea marjastajann unelmakoira. Pitänee käydä vielä muinakin päivinä mustikassa. =)

Yhteiskuvia ja... TIIKERI?!

Kesäkuun loppu puolella päätin viedä Indin ulos ja napsia siitä muutamia kuvia. Neidin vaan oli kauhean vaikea poseerata kameralle, kun ympäristössä tapahtui niin paljon. Vieraat ihmiset kehtasivat jopa liikkua! Muukalaisista johtuen kuvaaminen oli hieman haastavaa.

"Tuolla liikkui joku!"

"Mua niin kiinnostaa poseerata sulle."

"Maastoutukaa!"

Indi esittelee omaa versiotaan sakenmanni asennosta.

Jossain veiheessa huomasin isän tulevan pihaan autollaan. Jäimme odottelemaan häntä Indin vastaväitteistä huolimatta. Induska säikähti kovin oven paukahdusta. Onneksi sylissä sentään oli turvassa. Pyysin isää ottamaan muutaman yhteiskuvan minusta ja rinsessasta. Ilpon kuoleman jälkeen näet huomasin, ettei siitä ja minusta pahemmin ole yhteiskuvia. En halua saman tapahtuvan Indin kohdalla. Rinsessa ei tietenkään halunnut jakaa valokeilaansa minun kanssa, mutta kyllä isä silti sai muutaman hyvän otoksen napattua.

Mitä tekee isä saadessan kissan käsiinsä? Kuristaa sitä tottakai.

No ei sentään. Indi on niin sylikissa. =)

"Päästä mut pois!"

"En varmaan kato kameraan!"

Indi yrittää piiloutua. =)

"Älä akka änge lähemmäksi!"

Kesken kuvausten saapui eräs kätköilijä pihalle.

Hyvästeltyämme isän kiitosten kera jatkoimme matkaa. Yritin saada Indistää kukkaiskuvia huonolla tuloksella. Parempien kuvien toivossa nostin kissan puuhun, ja se kannatti. Sain aivan upeita kuvia! Tausta ja värit olivat mahtavia mielestäni. Katsokaa itse!

Meidän kissapeto loikoilemassa. =)

Päätin vieläkin jatkaa reissuamme tielle päin. Kävellessäni tiellä vilkaisin sivulleni pitkään ruohikkoon ja näin vilahduksen oranssia. Mitä ihmettä? Katsoin uudestaan ja... edessäni kiiluivat silmä pari ruohikossa. Iik, TIIKERI!!! Eikun, hetkinen... Sehän olikin vain Indi, huh. =)

Parkkipaikalle tullessamme tuli Indille kiire. Hänen kyytinsä odotteli jo.

"Piip, piip, piip... pois alta! Peruutan!"

"Ensi kertaan kaverit!"