lauantai 11. maaliskuuta 2017

Työt alkakoon!



Riki oli tänään elämänsä ensimmäisellä työkeikalla. Hommana oli lasten kyyditseminen tapahtumassa. Keikka sai alkunsa, siitä kun eräs työkaverini kysyi minulta olliko minulla vielä koiraa, joka vetäisi lapsia. Hän oli siis jo aiemmin kuullut Kenin vetohommista. Lupasin että on. Keniä en voinut hommiin ottaa leikkauksen takia, joten nuorempi koira pääsi hommiin.

Rikihän on tässä vuoden aikana muutaman kerran vetänyt äitini hoitolapsia sekä kärryssä että pulkassa, joten olin varma sen selviytyvän tästäkin urakasta. Eihän sillä vielä kovin paljon kokemusta ollut, mutta silti. En tosin aavistanutkaan kuinka suuresta urakasta oli kyse.

Ennen töihin lähtöä tein muutaman kyltin matkaan, hyvissä ajoin tietenkin (eli samana päiävnä aamulla...). Yhdessä kyltissä oli tietoa kärrykyydistä, toisessa Rikistä ja kolmannessa tietoja Kenistä. Kylllä Kenikin siis tuli paikalle. Ei tosin vetämään vaaan rapsutus- ja temppukoiraksi. Keni olisi kuvioissa mukana Rikin pitäessä taukoa. Jälleen kerran minun on kiitettävä isääni hänen avustaan. Isä mahtavana tyyppinä suostui tulemaan paikalle tauon aikana, tuomaan Kenin minulle ja pitämään Rikistä huolta sillä aikaa. Isää käy kiittäminen myös tämän postauksen kuvista, sillä hän myös oli paikalle muinakin aikoina. Kiitos isä. =)

Lapsia odotelemassa. Huomatkaa taustalla näkyvät kyltit. =)

Testi kieroksella ennen asiakkaiden tuloa.

Koko tapahtuma pidettiin Nastolan Rakokiven päiväkodilla. Saavuttuamme paikalle saimme paljon apua ystävällisiltä tapahtuman järjestäjiltä. Muunmuassa päiväkodin portin toisen puolikkaan pyörä piti kaivaa esiin ja kaivaaa sillä myös tilaa liikkua, jotta saimme portin kunnolla auki. Haluan kiittää kaikkia tapahtuman järjestäjiä, saitte aikaan aivan upean tapahtuman. Kiitos.

Taaphtuman alussa meillä ei heti ollut kovinkaan paljon asiakkaita. Tosin missään vaiheessa ei tullut isompaa taukoa. Ajan kuluessa paikalle saapui yhä enemmän porukkaa. Saatuamme ensimmäisen vuoromme loppuun, saapui paikalle myös poni kärryineen. Ponikyytiin riitti paljon menijöitä. Tässä välissä Riki pääsi ansaitulle tauolle ja Keni taas hommiin.

" Ai nytkö mä pääsen mukaan?! Mun tartti ootella täällä autossa, kun Riki sai pitää hauskaa..."

Kuljeskelin hieman päiväkodin pihalla Kenin kanssa. Välilllä joku tuli Keniä rapsuttelemaan ja toisinaan taas esitimme pieniä temppuja. Mitään varsinaista esitystä meillä ei ollut. Kunhan vain puuhailimme jotain. Keni oli ihan täysillä mukaan. Se oli niin innokas hommiin ja iloinen päästyään mukaan. Miten toinen voikaan olla niin onnellinen niin vähästä. Tietenkin se otti rapsutukset vastaan rauhallisesti, mutta muuten se oli kovin innokas puuhailemaan.

Keni innokkaana hommissa. =)

Tauon päätyttyä vein Kenin isälle autoon ja otin Rikin taas töihin. Olin hieman huolissani olisiko meille enää asiakkaita ponikyydin oltua niin suuri menestys. Samaten mietin miten Rikinen suhtautuisi paikalla vielä olevaan poniin. Onhan Riki tietysti hevosia nähnyt tallilla käydessään ja ollut ihan sujut niiden kanssa, mutta silti.

Turhaanpa kumpaakan murehdin. Riki oli kyllä tietoinen ponista, muttei reakoinut siihen sen kummemmin ja asiakkaita riitti ihan jonoksi asti. Osa oli jopa odotellut meidän takaisin tuloamme. Ensimmäisen kieroksen jaoimme ponin kanssa. Se meni yhteen suuntaan kierosta ja me toiseen suuntaan. Hienosti homma sujui molemmilta eläimiltä.

"Huhuu! Onko vielä asiakkaita?!" =)

Viimeisen asiakkaan jälkeen tuli aika laskea kassa. Työkaverin sitä laskiessa Riki pääsi nauttimaan yli jääneistä makkaroista. Yhden makkaran se sai kokonaan ja tpoisen se joutui jakamaan kanssani. Laskemisen jälkeen yllätyin kyydissä kävijöiden määrästä. Tokihan tiesin heitä olleen paljon, mutta silti. Rikin kyydissä oli käynyt kahden tunnin aikana kokonaista 42 lasta! Mieletön määrä. Olen niin älyttömän ylpeä pikku koirastani. Eikä Riki ollut edes kummemmin väsynyt urakkansa jälkeen. Kotiin tultiin normi vauhdilla, eikä kotonakaan heti alettu lepäilemään. Tosin kun alettiin relaamaan, niin relattiin oikein kunnolla. Riki nukkui varsin sikeästi minun katsellessani televisiota.

Näin hieno mainos oli kadun varrella. =)

Kaiken kaikkiaan päivä oli aivan uskomaton ja kiva. Toivottavasti tulemme saamaan lisääkin keikkkoja. =)