perjantai 24. huhtikuuta 2015

Puu!

Samalla viikolla, kun Papu oli minulla hoidossa tapahtui muutakin. Äidin ja isän kämpän eteiseen kasvoi puu! Ihan yllättäen siellä seisoi kattoon asti ylttävä puu oksinenn. Luntakin sinne oli satanut ja linnut visersivät oksilla. Olipa joku ehtinyt kiinnittää jo lintujen pesäpöntönkin runkoon. Asujia ei tosin vielä pöntössä ollut. Kohta puoleen sekin varmaan saa asujan. Kevät on jo sen verran pitkällä, että kohtahan se pesintä alkaa.

Onneksi äiti ja isä eivät kaataneet puuta tullessaan kotiin, vaan antoivat sen ihastuttaa tulijoita eteisessä. Äidin hoitolapsetkin ihmettelivät puuta. Maaliskuun aikana puun ympärillä nähtiin tassivan liuta pingviinejä. Mistä lie olivat sisään päässeet. Pääsiäisen aikoihin ei niistä enää ollut tietoakaan. Kai ne palasivat takaisin kotikonnuilleen lumiseen ja jäiseen maisemaan. Pingviinien tilalle tosin oli ilmestynyt parvi lenteleviä pääsiäiskanoja. Eivät raukat ihan jaksaneet lentää oksille asti. Kanoilla ei tuntunut olevan kotia, joten äiti adoptoi yhden ja loput saivat kotinsa kunkin hoitolapsen kotoa. Tietääkseni kanoilla menee uusissa kodeissaan ihan hyvin.

Enää ei ole puun luona näkynyt uusia asukkaita. Puuhun tosin on puhjennut isoja silmuja. Eivätköhän ne kohta puhkea lehdiksi.

Puu ensikertaa nähdessäni sen.

Oksiston asukkaita.


Keväinen puu.



tiistai 21. huhtikuuta 2015

Hoitokoira

Helmikuun loppu puolella äiti ja isä lähtivät viikon mittaiselle ulkomaan matkalle. Tietenkään Papu poika ei voinut lähteä mukaan. Eihän sillä ole edes passia. Mutta ei hätää, ei Papunen toki yksinään joutunut pärjäilemään. Se pääsi viikoksi meille asumaan.

Keni ja Papu olivatkin kovin tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Eikä Indilläkään ollut asiasta valittamista. Hienosti induska ja Papuliini tulivat keskenään toimeen. Nukkuivatkin välillä lähekkäin. Ei nyt ihan vieretysten, mutta kuitenkin. Hyvin osasivat myös jokainen syödä vain oman ruokansa, maistelematta muiden murkinoita.

Lenkkeilyt meni oikein hyvin kahden koiran voimin. Uskalsin jopa taluttaa molempia normipannoissa. Yleensä minulla on ollut Keni kuonopannassa molempia koiria ulkoiluttaessani. Näin on helpompi hallita poikia ohitustilanteissa. Hyvin pärjättii normipannoilla siitä huolimatta, että juuri tuolla viikolla tiet olivat aika moisessa jäässä. Välillä saatiin siis edetä melkeimpä luistellen.

Yöt Papu nukkui yllättävn hyvin heti ensimmäisestä illlasta alkaen. Olin hieman pelännyt ettei poika oikein osaisi nukkua vieraammassa paikassa ilman omaa laumaansa. Ajattelin myös Papun herättelevän minua vinkumalla pitkin yötä. Turhia pelkoja. Papu oli kuin kotonaan ja hyvä niin.

Muutama kuvakin tuli otettua kaikista kullannupuista yhdessä.

"Iik! Mihin se emäntä mut oikein jätti?!"

"No, oikeastaan. Täällä on ihan mukavaa."

Kolmikko poseeraa. Tämän kuvan laitoin äidille heidän matkansa aikana.

Sopu sijaa antaa. =)

Niin hyvin tuo kahden koiran kanssa elo sujui, että kyllä minun pitäisi se toinen oma koira saada. Tietysti se olisi australian paimenkoira myös. =) 

Parissa viime päivityksessä kuvat olivat pienempinä niiden paljouden takia. Kumpia haluaisite jatkossa kuvien olevan? Pienempiä, vai näin isoja kuin tässä postauksessa.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Talvi kuvat

Tämän postauksen kuvat ovat joulukuulta ja osan saatoitte nähdä jolukalenterin luukuissakin. Alkuun saatte nähdä Indin  ja Kenin itsenäisyyspäivän ulkoilukuvia.











Seuraavat kuvat ovat kuun loppupuolelta. Tuollakin kerralla olimme äidin ja koirien kanssa pelloilla. Siellä on kovin ihanaa. On niin avaraa ja koirat voi pitää irti. Pelloilla saa otettua hyvin kuvia koirista. Siellä on niin kaunista.




















Loppuun vielä kuva jonka otin tämän vuoden puolella eräänä yönä. Komea kuva va mitä? =)



perjantai 17. huhtikuuta 2015

"Mitä meille kuuluu. mitä meille kuuluu..."

Kaikenlaistahan meille kuuluu. =) On jäänyt todella moni kirjoitus kirjoittamatta, mutta nyt asia korjataan! Koska muutama välistä jäänyt aihe on jo syksyn tienoilta (miten niin olen hidas päivittämään blogia.. köh, köh.), niin päätin  yhdistää syksyn tapahtumat tähän päivitykseen. Vaihtelun vuoksi saattekin kuvapäivityksen. Eli sepostusta on vähemmän kuin yleensä. Aloittakaamme.

Kuvia on kahdesta eri pävästä syyskuussa. Eräänä päivänä lähdimme äidin kanssa jälleen kerran juoksuttamaan koiria pellolle. Tokihan minulla oli kamera mukana ja ahkerasti sitä käyttelinkin.













Kenin mielipide yhteiskuvista...






Pellolla keksimme laittaa pojat heinien alle ja kutsua ne luoksemme. Minä yritin kovasti saada ikuistettua tätä tapahtumaa. Aika kivoja kuvia sainkin.













Papu the töpö. =D


Vanha pariskunta koirineen. =)

"Käymme yhdessä ain, aina rinnakkain..."

Isän ottama salakuva touhuiluistamme.

Toisena päivänä taasen menimme koko poppoo Kukkasjoelle. Tälläkin kertaa tuli kuvia otettua paljon. 


 Papu päätti käydä vielä hieman kastautumassa. =)









Ota tässä nyt sitten kuvaa vanhemmistasi. =)

"Hmm... Tekikö tuo vaimo jotain?"



Ensi kerralla vuorossa ovat talviset päivät ja kuvat. Siihen saakka, näkemiin! ^_^