Uimaan?! Minäkö?!

Nuo saattoivat olla Indin ajatukset eräänä kauniina kesäkuun päivänä, jolloin päätin ottaa sen mukaan rannalle koiria uittaman. Mukaan lähtivät siis minä, Indi, Keni, Papu ja isä. Koirat matkustivat auton takakontissa ja kissa sai oleskella omassa kuljetusboxissaan. Perille päästyämme laitoimme koirat hihnaan ja Indin myös. Indi käveli koko matkan uittopaikallemme rantametikössä. Matkaa on varmaan muutama satametriä. Indi käveli koirien seassa. Välillä oli hieman hankalaa, kun Keni oli vauhdilla menossa eteen päin ja Indi tuli hieman hitaammin perässä.

Yhteiskuvan tekele...

Päästyämme perille annoin Indin isälle pideltäväksi ja aloin heitellä koirille keppejä veteen. Koirien veteen menosta Induska ei välittänyt, mutta kun ne tulivat takaisin sai neiti kauhean hepulin. Isä joutui päästämään kissan maahan ja pidellä vain hihnasta kiinni. Indi pyöri kuin väkkärä narun päässä. Lopulta sain sen rauhoitettua isän pitäessä koiria kauempana. Loppu ajan isä oli kauempana rannasta Indin kanssa. Tällöin homma sujui oikein mallikkaasti.

Isä ja Indi.

Terhakka neiti. =)

Indi "melkein" kiipeää puuhun.

Induska käveli koko matkan takaisin autollekin. Kotiin päästyämme oli kissa sen näköinen ettei se enää ikinä lähde kanssani mihinkään. Onneksi neiti leppyi nopeasti. =)

Kaverukset. =D

Jälkijoukko. =)

Matkustajat valmiina kotiin lähtöön. (Indi tosin pääsi takapenkille omaan koppiinsa matkan ajaksi.)