Vasta pesty, puhdas..

..koira! Ja minäpä siihen viimeeksi koskinkin. Keni joutui tänään tosiaan pesulle. Olin muutenkin ajatellut pestä poikasen piakkoin, mutta tänään koira piti itse huolta suihkuun menosta. Olimme meinaan aamulla äidin ja lasten kanssa kävelemässä. Käväisimme Rakokivessä ja kotimatkalla poikkesimme vielä hetkeksi metsään. Ehdotin äidille , että hän menisi yhden lapsen kanssa piiloon ja lähettäisin Kenin heitä etsimään. Äiti suostui tuumaan ja lapset olivat piiloleikistä ihan innoissaan, hyvä kun pysyivätedes housuissaan. =)

Kempulakin oli varsin ilahtunut, ja etsikin piilottelijat vauhdikkaasti. Ainoa vaan että poika päätti toisen etsintä kerran lopuksi käydä kierimään johonkin niin ihanaan hajuun. Eihän koira pieni voinut vastustaa mokomaa. Minä huusin ja kutsuin Keniä ja äitikin yritti saada poikaa liikkeelle, mutta ei. Kenu se vaan pyöriskeli onnessaan. Lopulta saimme pojan kiinnostumaan itsestämme, vaan sillloin oli jo liian myöhäistä. Koira nimittäin haisi todella pahalta. Jatkettiin kuitenkin leikki loppuun ja jatkettiin vasta sitten matkaa.

Kotiin päästyäni jätin Kenin eteiseen odottamaan ja laittelin kaiken valmiiksi kylpyhuoneessa. Ennen pesua harjasin koiruuden vielä nopeasti ja sitten ei muuta kuin suihkuun. Kenuhan ei erityisemmin pidä pesulla käynnistä. Se sietää sen kyllä, mutta yrittää aina välillä hiipiä pois huoneesta. En kuitenkaan antanut pojalle armoa, vaan pesin sen oikein perusteellisesti. Nyt onkin kotona niin puhdas ja hyvän tuoksuinen koira että!

Ensi kertaan!

Elämäni aakkoset

Ajattelin toteuttaa tällaisen hauskan postausidean, jonka bongasin useastakin eri blogista, eli elämäni aakkoset. Ideana on keksiä jokaisen kirjaimen kohdalla asia/sana, joka alkaa kyseisellä kirjaimella ja liittyy minuun. Lopuksi vielä kerron, miksi valitsin juuri tuon sanan.
Toivottavasti joku ymmärsi mitä yritin selittää. =D

A: Aamu. Aikaisin aamulla on ihana käyttää koira kunnon lenkillä. Silloin kun ei ole paljon muuta liikennettä. On ihanan rauhallista ja hiljaista. Voi nauttia linnunlaulusta ja antaa ajatusten lentää. Toki ensin pitää saada itsensä sängystä ylös, mikä taas ei ole aina helppoa....

B: Blogit. Seuraan muutamaa blogia ihan vakavissani/ säännöllisesti. Joitakin toisia tulee taas katseltua vain silloin tällöin. Eniten minua kiinnostavat hevosaiheiset blogit ja tuttujeni blogit. Ja niin kuin näette pidän itsekin blogia. Välillä on vaikea keksiä postausaiheita, mutta kivaa tämä on.

C: Canon. Kuvaan yleensä Canon EOS 7D kameralla kaikki kuvat, joita täällä blogissa esiintyy.

D: Disko. En ole koskaan käynyt diskossa.

E: Eläimet. Kaikenkarvaiset ja kaikenkokoiset turkilliset eläimet. Itsellänihän on tällä hetkellä koira ja kissa. Aiemmin minulla on ollut marsu, hamsteri, gerbiilejä, toinen kissa ja undulaatti. En ole elänyt päiväkään elämästäni niin ettei meillä olisi ollut jotain lemmikkiä. Ilman eläimiä olisi vaikea jaksaa tässä maailmassa. Lemmikit varsinkin antavat niin paljon iloa elämään.

F: Fantasia. Tykkään lukea fantasiakirjoja ja pelailla erilaisia fantasiapelejä.

G: Geocaching. Tätä olen harrastanut vain äitini ohella. Äiti siis harrastaa geocachinginä oikein tosissaan. Minä vain välillä pyörin mukana yrittäen auttaa kätköjen löytämisessä. Hauskaa puuhaa tuo on. Itsellä vain ei ole kännykkää, johon saisi ladattua tarvittavat ohjelmat, enkä vain sen takia halua uutta puhelinta ostaa. Mutta kaikin puolin mukavaa hommaa tuo on ja kovasti tekisi mieli voida tehdä noita kätköjä muille. Ehkäpä vielä joskus teenkin.

H: Hyönteiset. En sitten yhtään pidä hyönteisistä perhosia lukuunottamatta. Tämän tekstin aikana luen hyönteisiin kuuluvaksi myös hämähäkin. Tiedän ettei se oikeasti niihin kuulu mutta.... Hyönteiset ovat vain niin inhottavia.

I: Ilpo. Se oli elämäni kissa. Varmasti ei tule koskaan toista sen kaltaista kissaa. Ilpo ei ikinä menetä paikkaansa sydämessäni. Se oli turvani, kuuntelijani, lohduttajani ja iloni pitkän aikaa. Vieläkin välillä itkettää, kun ajattelen niitä hetkiä jotka sain viettää Ilpon kanssa. Kaipaus on kova kultapoikani perään. Onneksi Ilpon on nyt hyvä olla. Ainakin uskon niin.

J: Juoksutapahtuma. Olen kerran osallistunut juoksutapahtumaan, Extrem Run. Tuolloin kanssani pinkomaan lähtivät siskoni ja hänen tyttärensä. He minut innostumaan saivatkin. Yllättävän hyvin jaksoin juosta vaikken ollut saanut aikaisiksi treenata kovinkaan paljon ennen kisoja.Matkaa oli noin 5km ja erilaisia esteitä sen varrella. Välillä jouduin pyytämään muilta, että käveltäisiin, mutta ihmeen hyvin juokseminenkin sujui.

K: Knalli ja sateenvarjo. Se on erittäin hyvä radion kuunnelmasarja. Näitä olen kuunnellut ihan pienestä asti. Itseasiassa jokainen perheemme jäsen on kuunnellut knallia ja sateenvarjoa. Osaamme jopa monia kohtia ulkoa näistä sarjoista. Jutellessamme tästä sarjasta ja toistellessamme osia siitä, saatamme yhtäkkiä purskahtaa nauruun. Ulkopuoliset eivät varmastikkaan tajua, mikä meille tällöin tulee. =D Kehoitan kaikkia kuuntelemaan ainakin yhden osan, jos vaikka tekin innostuisitte tästä mahtavasta sarjasta. Lisätietoja kyseisestä sarjasta löytää helposti googlen kautta.

L: Laulaminen. Laulaminen on mieluisaa puuhaa, vaikka en mitään kunnon lauluääntä omakkaan. Siksi laulelenkin lähinnä yksin ollessani tai lasten kanssa.

M: Maatila. Maatilan omistaminen ja pitäminen on jo pitkään ollut unelmani. Haluaisin pienen suuren maatilan. Pienen sinänsä, että rakennuksia ei tarvitsisi olla paljon. Suuren sinänsä, että omaa maata saisi olla todella paljon. Olisi ihana asua kauempana muista ihmisistä omassa rauhassa. Toki olisi kiva jos rakkaat ja läheiset ihmiset asuisivat lähettyvillä tuolloinkin. En haluaisi pitää mitään tuotantomaatilaa vaan pientilaa omaksi iloksi ja toimentuloksi. Tiedä sitten kuinka kivaa maatilan pito oikeasti olisi. =)

N: Neulonta. Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä. Varsinkin neulonta ja kutominen kiinnostavat. Olen neulonut mm. villapaidan, pipoja, sukkia ja lapasia. Viime aikoina ei ole mukamas ollut tarpeeksi aikaa käsitöille. Pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa hommiin näidenkin osalta.

O: Onkiminen. Olen muutaman kerran kokeillut onkimista ihan mato-ongella. Kertaakaan en ole saanut kalaa. Matoakaan en pysty koukkuun laittamaan vaan on huudettava joku muu, kuten isä, se tekemään. Ainoan kerran kun minulla nappasi oli koukussa syöttinä lettua. Ilmeisesti kalatkin haluavat välillä herkutella.

P: Perhe. Perhe on kaikkein tärkeintä. Kun on hyvät välit rakkaisiin ja läheisiin ihmisiin, niin sen voimin jaksaa vaikka ja mitä. Itselläni on ollut onnea syntyä juuri tähän perheeseen. Aina toki ei olla niin hyvissä väleissä. Välillä ollaan erimieltä ja hieman riidellään. Mutta aina tiedän voivani luottaa perheeni tukeen ja apuun. Tiedän etteivät he hylkää minua.

Q: Quina. Se oli erään tuntemani saksanpaimekoiran nimi. Quina oli aivan rakastettava kiltti narttu. Se sai pennutkin joiden kanssa oli hauska oleskella.

R: Ratsastus. Olen harrastanut tätä jaloa lajia jo reilut 17 vuotta, ja vieläkin haluan jatkaa. Päästessäni tallille ja hevosten pariin saan nollattua viikon fiilikset ja vastoinkäymiset. On tuo harrastus vain niin terapeuttista. Jos olisi mahdollista niin kävisin useamman kerran viikossa ratsastamassa.

S: Suklaa. Suklaa ja salmiakki ovat lempikarkkejani. Parasta on, jos nuo kaksi on yhdistetty toisiinsa. Maraboun salmiakkisuklaa on aivan ihanaa. Samoin valkosuklaa, jossa on turkinpippurin paloja.

T: Talvi. Olen aivan toivoton talvi-ihminen. Kukaan muu meidän perheessä ei pidä kyseisestä vuoden ajasta yhtä paljon, jos lainkaan. Minusta talvella on ihanaa. On pakkasta ja lunta, eikä yhtään ötökkää. Talvi merkitsee minulle lumikinoksia ja kirpakoita pakkasilmoja. Ei mitään typeriä loskakelejä ja synkkää pimeyttä. Vaikka kalenteri näyttäisi mitä, niin loskakelit eivät kuulu talveen. Tuolloin on joku tyhmä välikausi menossa.

U: Uiminen. Tykkään käydä uimassa uimahallissa. Järvessä en ole niin innokas uimari. Siellä kun on kaloja ja kaikkia muitakin otuksia. Järvessä uiminen on ihan mukavaa, jos pohja vain on hyvä hiekkapohja.

V: Valokuvaaminen. Minusta on mukavaa napsia kuvia eläimistäni. Toki muidenkin lemmikkejä on kiva kuvata. Silloin tällöin saatan napsia myös luontokuvia. Eläinten kuvaamisen lisäksi myös lapsia on hauska valokuvata. Lempikohteeni kun kummatkaan eivät aina ole kovin rauhallisia ja ennalta-arvattavia. =)

W: WoW eli World of Warcraft peli. Pelaan kyseistä peliä lähes päivittäin. Innostuin siitä seuraillessani veljieni pelaamista. Veljeni avustuksella olen minäkin päässyt mukaan seikkailemaan tässä upeassa fantasiamaailmassa.

X: X-men. Katsoin pienenä telkkarista x-men piirrettyä. Muutaman kerran olen hieman lukenut x-men sarjakuviakin. Olen myös katsonut useamman leffan heistä. Wolwerine on ehdoton lemppari!

Y: Ystävällinen. Olen mielestäni ystävällinen muita ihmisiä kohtaan.

Z: Zoo eli eläintarha. Olen käynyt Berlniilin eläinetarhassa. Ollessani koulun saksanryhmän kanssa viikon opintomatkalla.

Å: Åland. Ahvenanmaalla olisi kiva päästä käymään. =)

Ä: Äänikirja. Kuuntelen usein erilaisia äänikirjoja. Samaan aikaan saatan siivota, lenkkeillä tai vaikka leipoa.

Ö: Öinen tähtitaivas. Se vain on niin kaunis. Öisen tähtitaivaan ihailu on parasta talvella kirpakassa pakkasessa. Oih! =)


ps. Maatilan kuvat ja x-men kuva on netistä haettu googlen avulla. Muut kuvat ovat omiani.

Keni the Great!

Keni on jälleen kerran todistanut erinomaisuutensa. Jonkun aikaa sitten lähdimme pojan kanssa äidin hoitolapsia riemastuttamaan. Muksut pääsivät pitkästä aikaa koirakyytiin. Kierrettiin oikein kunnon lenkki, suunnilleen kaksi ja puoli kilometriä. Matka sisälsi sekä ylä- että alamäkiä ja tasamaatakin mahtui mukaan. Hienosti Kempula jaksoi koko ajan vetohommissaan. Välillä kyydissä oli kaksi lasta ja toisinaan taas kaikki neljä. Video matskuakin on reissulta.


Reissun loppu puolella käväistiin vielä läheisellä kentällä. Siellä joutuivat kaikki lapset pois kyydistä ja Keni sai pienen hetken kirmata vapaana valjaista. Muksutkin juoksentelivat pitkin poikin kenällä, välillä Kenille keppiä heittäen. On ihanaa, kun Keni on niin helppo ja varma koira lasten kanssa. Yhtäään ei tarvi pelätä sen kaatavan lapsia tai ottavan keppiä heiltä käsistä. Lapsetkin nauttivat kovasti saadessaan puuhailla koiran kanssa.

Lopuksi ennen kotia lähtöä pistimme lapset riviin seisomaan ja Kenin pujottelemaan heidän välistään. Hienosti sujui vaikka muutamaa muksua hieman jännittikin. Pari lasta halusivat vielä mukaan temppuilemaan Kenin kanssa. Niinpä he saivat olla esteenä, jonka yli koira sitten hyppää. Äitikin halusi esteeksi. Tällöin eräs hoitolapsista pääsi kuvaamaan suoritusta kännykällä. Hienosti tirpana osasi kuvata. =)


Päästyämme kotiin Keni vetäytyi ansaitulle levolle. Tuon päivän jälkeen pidimme hieman taukoa vetohommista, jotta poika saisi levähtää. Nyt ollaan taas valmiina töihin. =)

Mitä meillä syödään?

Ajattelin hieman kertoilla tänne blogiin mitä meillä nykyään syödään. Tai siis, mitä eläimet syövät. Aamuisin Keni saa joko pakastettuja kananselkiä tai puuroa ja lihaa. Iltaisin tarjolla on kuivanappuloita. Yllä olevassa kuvassa pojan aamuruoka eräältä päivältä, puuroa ja kanan sydämiä. Herkullista vai mitä?

Keni syö iltaisin raksuja. Osittain sen takia ettei minulla ole varaa ruokkia Kenua pelkällä raakaruokinnalla. Toisaalta näin ainakin osassa ruokaa on kaikki lisäaineet mitä koira tarvitsee. Ennen kastrointia ruokana oli Jahti Vahti energy, jossa on enemmän energiaa kuin normi ruuassa. Leikkauksen jälkeen Kenin paino on hieman noussut ja sitä on ollut vaikeampi pitää hallinnassa. Päätin siis vaihtaa raksuja. Nykyään ruokana on Jahti Vahti light, joka sopii paremmin leikatulle koiralle. Tämän avulla on painonhallinta ollut helpompaa.

Kanaselkiä syötän pojalle, jotta hampaat saisivat jotain kunnon pureskeltavaa. Lihaisia luita järsiessä hampaat puhdistuvat, eikä hammaskiveä pääse kehittymään niin paljon. Aluksi pelkäsin luiden syömisen olevan kovin sotkuista. Luulin lattioille tulevan verisiä jälkiä jäisten luiden sulaessa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Jäiset luut ovat todella käteviä syötäviä. Ne eivät sotke lainkaan. Ei ainakaan Kenin herkutellessa niillä. Kananselkiä annan Kenille aina kaksi kappaletta.

 Lihat ovat pääasiassa sika-, sika-nauta- ja lohijauhelihaa. Näillä lihoilla Keni saa joka viikko ravintoa ainakin kolmesta eri eläimestä. Eläinkaupan omistaja on neuvonut minulle näin olevan paras. Joskus harvoin tarjolla on myös siansisäelinseosta, kanan sydämiä, kalkkunanjauhelihaa tai poronjauhelihaa. Lihat on pakattu 500g pötköihin. Joskus sulatan vain yhden pötkön ja annostelen siitä parina päivänä ruuat. Toisinaan pakastintilan näin salliessa sulatan useamman pötkön ja pussitan lihat annospusseihin ja pakastan ne uudelleen. Yksi annos on noin 125-145g.

Puurona meillä on Oskarin puuroseos. Se sisältää riisiä, ohraa, kauraa, tattaria, hirssiä ja pellavansiemeniä. En ole syöttänyt sinä Kenille mistään erityisestä syystä. Se on vain mielestäni hyvä lisä pojan ruokintaan. Lihaa ei tarvitse antaa kerralla niin paljon, kun osa annoksesta on puuroa. Lisäksi riisin pitäisi olla hyväksi koiran vatsalle. Haluan pitää Kenin ruokavalion monipuolisena.

Viime aikoina olen antanut Kenille porkkanarouhetta aamuruuan kanssa. Sain sitä pussillisen ilmaiseksi vakio eläinkaupastamme. Porkkanan pitäisi ainakain tuoda punaiseen turkkiin voimakkaamman sävyn. Kenihän on punavalkoinen virallisesti. Mielestäni porkkana todellakin saa Kentsun turkin loistamaan punaisemmin. Eikä porkkanasta varmasti muutenkaan ole haittaa. Olen antanut sitä pari kourallista ruuan kanssa.

Indi saa vaihtelevasti lihaa. kanankauloja ja kissan kuivaraksuja aamuin illoin. Jauhetut lihat ovat samoja mitä Kenikin saa. Liha-annos on noin 45-50g.

Kanankauloja olen syöttänyt Indille mm. hampaiden kunnossapidon vuoksi. Neiti kun ei voi syödä kovin usein raksuja. Niiden säännöllinen syöminen aiheuttaa ikäviä iho-oireita Induskalle. Siksi kanankaulat ovat olleet oikea pelastus. Alkuun en ollut lainkaan varma, että kissa suostuisi edes syömään niitä, jäisiä kun ovat. Onneksi huoleni oli turha. Indi on varsin petomaisen näköinen järsiessään tuota herkkupalaa. Indi saa aina yhden kaulan kerrallaan.

Kuivaraksuina meillä on yleensä Whiskas dental protection. Tällä hetkellä makuna on tonnikala. Maut vaihtelevat jonkin verran. Vaihtelun vuoksi saatan välillä hommata muunkin merkkisiä raksuja. Dental protection -merkkisten pitäisi myös auttaa hampaiden huoltoon. Ylipäätänsä kovan ruuan pureskelu auttaa hammaskiven ehkäisyssä. Indille kelpaa mitkä raksut vain. Neiti haluaisi syödä jopa koiran ruokanappuloita. Raksuja en ole punninnut tai mitannut mitenkäään erityisesti.

Indi saa aamuisin myös Aptus Multicat tabletteja kolme kappaletta. Multicat on lohenmakuinen vitamiineja sisältäviä kivennäisvalmiste kissalle. Tällä tuotteella varmistan neidin saavan tarvitsemansa vitamiinit.

Sekä Keni että Indi saavat ruokaansa aamuisin JahtiVahti merileväjauhetta. Merilevä auttaa estämään hammaskiven muodostumista. Se ei poista sitä kokonaan, mutta ehkäisee kumminkin. Se  myös auttaa koiran tai kissan yleiseen hyvinvointiin. Purkissa on oma mitta mukana ja ohjeet annostusta varten. Keni saa kaksi mitallista ja Indi puoli mitallista jauhetta päivässä.

Molemmat saavat myös lohiöljyä. Se ylläpitää terveen ja kiiltävän karvapeitteen sekä pehmeät tassut. Niin ainakin pullo lupailee. Itse toivon sen myös auttavan Kenin nivelten jaksamiseen ja huoltoon. Kenille tuo maistuu oikein hyvin. Indi taas syö ruuan, jossa kysestä ainetta on, pitkin hampain. Öljyä annan milloin minäkin ruoka-aikana. Se riippuu tietenkin ruuasta. Jos eläimet saavat luita, ei niihin luonnollisestikaan voi lisätä lohiöljyä.

Silloin tällöin pääsevät elukat myös herkuttelemaan kananmunan keltuaisilla. Näitä on tarjolla yleensä vain leipoessani marenkeja. Keltuaiset kun jäävät ylimääräisiksi leipomisesta. Varsinkin Kenin mielestä tämä keltuainen on oikea herkkujen herkku. Indi ei ole niin innoissaan, mutta syö kuitenkin.

Keni saa välillä järsittäväkseen pakastettuja ydinluita. Nämä eivät kuulu perusruokintaan vaan ovat ylimääräistä. Usein Kenin menetettyä mielenkiintonsa luihin vien ne vielä Papulle kaluttavaksi. Papuska kun on innokkaampi ja sitkeämpi kaluamaan ydinluita. Se saakin niistä vielä paljon irti Kempulan jäljiltä.

Pacmac, pacmac...

Facebookissa kiersi joltisen aikaa sitten namihaaste. Haasteen ideana oli ympäröidä makaava koira herkuille koiran niitä syömättä. Näitä näkyikin enemmän ja vähemmän onnistuneina facebookissa. Tottahan meidänkin piti äidin kanssa lähteä kokeilemaan tätä. Ei muuta kuin koirat mukaan ja toimeksi.

Päätimme laittaa pojat makaamaan vierekkäin makuuhuoneen lattialle. Hienosti koiruudet olivat paikoillaan meidän viljellessä herkkuja niiden ympärille. Useamman kuvankin saatoin ottaa koirien odotellessa lupaa herkkujen syömiseen. Päätimme kokeilla saisimmeko Kenin ja Papun tulemaan pois herkkujen keskeltä syömättä yhtäkään niistä ja sehän onnistui! Otin vielä muutaman kuvan koirien "ääriviivoista" ennen niiden syöntiä.

Ensin oli kaksi nälkäistä koiraa...

.... kohta koiria oli jäljellä vain yksi....

.... ja nyt... ei ole yhtään koiraa! Mihin ne hävisivät?!

Videolta näette kuinka tarkasti herkut popsittiin parempiin suihin heti luvan saatua.

Uimassa, jopa minäkin. =)

Olin viime viikosta osan aikaa siskoni luona kyläilemässä. Päivät kuluivat normaalien arkirutiinien mukaan. Itsehän olen tällä hetkellä työttömänä, mutta muut talon asukkaista kävivät ahkerasti koulussa ja töissä. Keni ja minä vaan hengailtiin kotosalla ja viihdytettiin Woosteria. Tai Kempulahan se eniten pikku miestä hauskuutti. Minä kun en suostunut paini- ja riehumisleikkeihin.

Lauantaina isä tuli hakemaan meitä kotiin. Olin jo aiemmin soittanut isälle ja kysynyt viitsisikö hän viedä meidät uimaan hiekkakuopalle. Hän suostui tuumaan. Niinpä lauantaina tavarat kasaan ja matkaan. Uimaan lähtivät minä, Keni, Ronja ja Wooster. Perille päästyämme koimme ihanan yllätyksen... Paikkahan oli melkein autio! Vain muutama muu koiran uittaja kupan toisilla reunoilla. Ei muuta kuin veteen!

"Mitä toi vesi tekee?!"

"Parasta purra sitä varoitukseksi!"

"Ei kai se seuraa mua?!"

Keni oli heti valmis hommaan ja uiskenteli hihnassa jo ennen kuin itse olin valmis pulahtamaan veteen. Wooster halusi mielummin vain kehlailla rannikossa. Jonkin aikaa annoimmekin sen nautiskella vedestä omalla tyylillään, mutta pakkohan sekin oli saada uimaan. Ronja ja minä kannoimme vuorotellen Woopan syvemmälle ja päästimme sen polskimaan rantaan. Hyvin se osaakin uida. Sääli ettei se ole hommasta yhtä innoissaan kuin meidän koira pojat.

Törmäyskurssilla. =)

Varokaa! Krokotiili! =D

Isompi on niin väsyneen näkönen...

Woopan levähdys paikka. =)

Wooster niin haluaa uimaan... ei vaiskaan!

Woosterille olis jo riittänyt....

....vaan pitihän sitä saada vielä yksi yhteiskuva uimareista. =)

Keni ui melkein koko tunnin ajan jonka olimme kuopalla. Välillä käskin sen rannalle tai vähintäänkin ranniiikon tuntumaan hieman levähtämään. Vaan eipä poika olisi sitä halunnut. Kenin kanssa on ihanan helppoa uida yhdessä. Ei haittaa yhtään vaikka sillä on hihna mukana. Toki pidän tarkasti huolen ettei hihna joudu Kempulan jalkoihin sen uidessa. Ilman hihnaakin uiminen onnistuu kyllä, jos vain muita koiria ei ole lähimailla. Nyt en uskaltanut kokeilla vaapaa uimista muiden koirien takia.

Keni kävi myös "pelastamassa" minua ja Ronjaa vuorotellen. Toinen meistä siis ui kauemmas selälle ja toinen lähettää Kempulan pelastettavan luo. Kentsun saapuessa perille pelastettava ottaa kiinni turkista ja kelluu mukana rannikolle Kenin vetäessä häntä mukana.

Helppoa tää koiran uittaminen. =)

"Seilviätkö Fanni?"

Samassa tahdissa... ja veto!

Paikoillannne...valmiit...hep!

Kumpi kilpareistamme mahtaa voittaa?

Ja voittaja on Keni!

Pelastuskoira työssään. =)

Ronjan pelastaminen vuorossa.

Mitähän nuo suunnittelee?

Loppu puolella annoimme koirat isälle ja kävimme Ronjan kanssa ihan keskenämme uimassa hieman isomman lenkin.

Reissu oli todella kiva ja virkistävä. Ronjakin intoutui taiteilemaan vedessä tehden kuperkeikkoja ja seisten käsillään vedessä. Me muut tyydyimme vain ihailemaan hänen taitojaan. Kumpa täälläkin päin olisi yhtä hieno uimapaikka.

Ronja putoili ihmeellisiin kuoppiin vedessä. =)

Ronjan taidon näyte. =)

Kuten varmaan olette kuvista päätelletkin, niin kaikki otokset ovat isäni aikaan saannosta. Kiitos isä!