Kuvailua.

Kävimme äidin ja isän kanssa jouksuttamassa koiria Kuivannon pelloilla 30.12 ja 1.1. Minulla oli tietenkin kamera mukaan molemmilla kerroilla. Oli ihanaa päästä pelloille samoilemaan ja antaa koirien juoksennella vapaana. Ei tarvinnut olla lainkaan huolissaan raketeista. Meillä päin on noita ilotulitusrakettejaammuttu sekä ennen että jälkeen uuden vuoden. En siis ole voinut päästää Keniä irralleen juoksentelemaan kotikulmilla. Kenikin on usein joutunut hieman säikkymään lenkeillämme. Pelloilla juostessaan Keninkään ei tarvinnut olla huolissaan mistään. Siellä se kirmailli onnessaan Papun kanssa ja välillä ne pistivät painien.

Löysimme aivan ihastuttavan pellon jolla kasvoi korkeaa heinää tai jotain sellaista. Heinä oli jo kaatunut/taipunut tuuölen voimasta monin paikoin. Pellolla riitti vaikka kuinka paljon hyviä piilopaikkoja. Niinpä päätimmekin mennä vuorotellen piiloon. Toinen lähettäisi sitten koirat etsimään piilossa olijaa. Eli vähän niin kuin hakua harjoiteltiin. Papu oli aivan liekeissään tuosta hommasta. Se jopa veti minut kerran kumoon halutessaan jo lähteä etsimään äitiä. Kenikin etsi aika innoissaan ekana päivänä. Toisena päivänä se etsi kyllä minut varsin mielellään, mutta tuppasi jättämään äidin etsinnän Papun harteille. =) Tuona toisena päivänä isä otti videotakin poikien työskentelystä. Ne saatte nähtäviksenne huomenna. Tällä kertaa on vain kuvia. Varoitus: Niitä on paljon. =)

Papun mielipide kuvan otosta. =D

"Hei, se syö mun hännän!!!"

Papun ilme. =D

Fiksu ilme, juuu... =D

Kenin kukkakoriste. =)

""Mitäää?!"

Papu päätti käydä juomassa.... ja kahlailemassa. =D

Nallukka. =)

Tällainen se pelto on. Eikö ole kaunis? =)

Keni the töpö. =D

Tässä kuvassa on  kaksi koiraa....

...ja tässä ne näkyvät paremmin. =)

"Jee! Mä löysin mamman!"

Kuraisia ja tyytyväisiä koiria.

Korvat kippuralla juosten. =D

Papu valmiina toimintaan. =)

Pallon haussa. =)

Kohde löydetty. =)

Kuva piilosta katsottuna. =)

"Tuleeko se kaveri siletä? Tuleehan se?"

Tulee. =)