Lunta! Pakkasta! Jee!!!

Kyllä, meillekin on vihdoin tullut lunta ja pakkasta. Ei lunta toki vielä paljoa ole, mutta on se vaan silti mukavaa. Vähäkin lumi tuo mukanaan valoa. Kenikin oli aamulenkillä ihan onnessan, kun oli pakkaskeli. Minustakin pakkasilma on ihanan piristävää. Toivottavasti tulisi vielä enemmän lunta ja toivon mukaan se myös pysyisi. =)

Lähdimme tutulla kokoonpanolla (isä, äiti, Papu, Keni ja minä) taas kerran Kuivannon pelloille koiria juoksuttamaan. Saapuessamme paikalle, oli siellä jo yksi auto. Auton ikkunasta pilkisti esiin pitkä kameran putki. Pellolla oli näet teerejä, joita autossa olijat kuvasivat. Itsekin otin muutaman kuvan teeristä. Päätimme viedä koirat tien toisen puolen pellolle hissuksiin, jotta emme häiritsisi lintujen kuvaamista. Isä jäi autoon ristikoita tekemään. Pellolla päästimme koirat irralleen. Otin vähän videotakin poikien leikeistä.




Äiti halusi mennä kiikaroimaan teerejä ja jätti Papun meidän kanssa pellolle. Eipä Papu kauan viipynyt minun ja Kenin luona. Äkkiä se vain juosta suhahti äidin luo tielle. Lopula äiti ja Papu tulivat molemmat pellolle meidän luoksemme.

Yksi punanaama pellolla havaittu!

Pellolla liikkuessamme alkoi Keni pian mennä nenänsä perässä. Nenä kiinni maassa se tallusteli omia teitään. Ilmeisesti se havaitsi jossain siellä maassa lumjen ja korsien alla jonkin myyrän tai hiiren. Keni alkoi ihan tosissaan etsimään sitä pikkuelukkaa, enkä minä meinannut saada sitä millään tulemaan eten päin. Lopulta jouduin hakemaan sen pannasta raahaten mukaamme. Koko sen ajan mitä olimme pelloilla halusi Keni vain etsiä pikkueläimiä sieltä pellosta. Sitä joutui koko ajan vahtimaan ja hakemaan mukaamme.

Ilmeisesti Keni on viettänyt liian paljon aikaa Woosterin kanssa ja luulee nyt itsekin olevansa rottakoira, huoh... Miksi tuo koira ei voi vain tajuta olevansa paimenkoira eikä metsästys-, jäljestys- tai rottakoira?

Ei Keni sentään ihan koko aikaa ollut hiirijahdissa. Äiti näet suostui heittelemään koirille herkkuja ilmaan, niin että ne hyppäävät ilmaan. Minä tietenkin otin kuvia näistä hypyistä. Äidillä oli aina vain yksi koira hypytettävänä. Toinen koira oli minulla hihnassa kiinni. Papu sai kunnian aloittaa. Sain aika paljonkin kivoja kuvia näistä hypyistä.  Meillä on kyllä aivan älyttömnän ilmeikkäitä koiria. Otin toki kuvia jo aiemmiknkin poikien leikeistä. Nauttikaahan kuvista. Niitä on paljon. =)

Toivottvasti nautitte tämän kertaisesta päivityksestä. =)